Etninen syrjintä tarkoittaa ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat valtaväestöstä eriävään etniseen tai kansalliseen ryhmään. Etnistä syrjintää on myös ihmisen asettaminen eriarvoiseen asemaan uskonnon, ihonvärin tai kansalaisuuden perusteella. Uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen on myös syrjintää. Myös käsky tai ohje syrjiä on syrjintää. Vaikka syrjiminen eri muodoissaan on aina raskasta sen kohteelle, on se uhka myös uhka yhteiskunnalle, sillä yksi oikeusvaltion perusolettamia on ihmisten samanarvoisuus.
Viranomaisten velvollisuudet
Eri etnisten ryhmien, kuten saamelaisten alkuperäiskansana sekä romanien ja muiden kansallisten ja etnisten vähemmistöjen oikeus kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on kirjattu perustuslakiin. Suomessa on myös voimassa yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa viranomaisia puuttumaan syrjintään ja edistämään tasavertaista kohtelua. Viranomaisten tulee myös viedä yhdenvertaisuutta eteenpäin suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan ja laatia selkeä yhdenvertaisuussuunnitelma, jolla edistetään etnistä yhdenvertaisuutta. Tämä velvoite koskee valtion ja kuntien lisäksi evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Tämä velvoite ei sulje pois niitä viranomaisia, jotka eivät tee varsinaista asiakastyötä etnisten vähemmistöjen kanssa.
Mikä on etnistä syrjintää?
Etnistä syrjintää saattaa tapahtua asiakaspalvelutilanteessa. Henkilöä on kohdeltu huonommin kuin toisia nimenomaan etnisen alkuperänsä takia. Jos paikan asiakaspalvelu on tyypillisesti hidasta tai epäkohteliasta, ei syrjintää ole tapahtunut. Asiakaspalvelutilanteissa on syrjintää tapahtunut esimerkiksi romaneita kohtaan, joita ei ole päästetty tanssipaikalle muiden romanien aiemman huonon käytöksen takia tai jos bussin kuljettaja on kieltäytynyt ottamasta matkustajaa kyytiin tämän etnisen alkuperän takia.
Työelämässä voi syrjintää esiintyä muun muassa työhönotossa. Työnhakija ei pääse edes haastatteluun ulkomaalaistaustaisen nimensä takia tai hänen tullessaan haastatteluun vapaa työpaikka onkin yhtäkkiä jo täytetty.
Suomen tilanne
Suomessa maahanmuuttajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Valtaväestön asenteet maahanmuuttajia kohden ovat jakautuneet yhä enemmän. Vaikuttaa siltä, että keskimäärin asenteet ovat vähitellen muuttuneet myönteisemmiksi, mutta myös niiden, jotka kokevat maahanmuuton uhkana, kriittiset kommentit ovat muuttuneet jyrkemmiksi ja saaneet yhä enemmän tilaa julkisessa keskustelussa.
Kun lisääntyvän pakolaisvirran pelätään huonontavan taloustilannetta entisestään, yritetään kasvavaa maahanmuuttajien määrää saada kuriin tiukentuvalla maahanmuuttopolitiikalla. Myös tiedotusvälineet saattavat lietsoa muukalaisvihaa otsikoimalla Suomen murtuvan maahanmuuttajavirran alla ja kokevan Ruotsin kohtalon. Kaikki tämä on omiaan vain lisäämään etnistä syrjintää entisestään.
Kehen ottaa yhteyttä, jos on kokenut etnistä syrjintää?
Työpaikoilla työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajien toimintaa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia siitä, että työn johto toimii niin, ettei yhdenvertaisuuslainsäädäntöä rikota. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa ohjeita, neuvoja ja suosituksia. Heitä voi pyytää avuksi sovinnon aikaansaamiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tai syrjintää kokenut itse voivat viedä asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.