Kaikenlainen syrjintä kielletään Suomen Perustuslaissa. Sen mukaan kenen tahansa henkilön eriarvoiseen asemaan asettaminen ilman hyväksyttävää perustetta on kiellettyä. Suomessa on myös voimassa Yhdenvertaisuuslaki, josta säädettiin uusi versio 30.12.2014.
Yleensä Suomessa syrjinnän aihe on ikä tai sukupuoli. Myös etnisten vähemmistöjen jäsenet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen jäsenet sekä vammaiset kokevat syrjintää. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on sekä edistää yhdenvertaisuutta että ehkäistä syrjintää. Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä sekä työnantajilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, mutta ei kuitenkaan yksityiselämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen. Laki ei koske myöskään koulukiusaamista.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Yhdenvertaisuuslautakunta
Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset. Pääasiallisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun tarjoama oikeudellinen apu on neuvontaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä näiden tekemiä valituksia tutkittaessa sekä auttaa syrjittyä viemään valituksen yhdenvertaisuuslautakunnan käsiteltäväksi. Syrjitty voi viedä asian lautakuntaan myös ilman yhdenvertaisuusvaltuutettua.
Valituksen käsittely Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa on maksutonta. Sen tehtävä on hakea osapuolten välille sovintoa ja se voi myös kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjintää. Lautakunta voi asettaa syrjijälle antamansa kiellon tehosteeksi uhkasakon, mutta se ei voi määrätä maksettavaksi hyvitystä. Hyvitystä saadakseen on syrjintää kokeneen vietävä asia käräjäoikeuteen.
Kenelle syrjinnästä ilmoitetaan?
Työsyrjinnästä tulee ilmoittaa työpaikan työsuojeluvaltuutetulle tai työsuojeluviranomaiselle. Työsyrjintä tarkoittaa myös työnhakutilanteessa tapahtunutta syrjintää. Työsyrjinnästä voi ilmoituksen tehdä myös poliisille. Jos syrjintä on tapahtunut jollain muulla elämän alueella, esimerkiksi koulutuksen, julkisen tai yksityisen palvelun yhteydessä, tulee ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Jos on joutunut rikoksen, johon liittyy syrjiviä motiiveja, kohteeksi, pitää siitä tehdä rikosilmoitus poliisille.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää myös vastatoimet syrjinnästä ilmoittanutta henkilöä kohtaan, joten jos syrjitty kokee, että yllämainitut viranomaiset ovat kohdelleet häntä syrjivästi, voi siitä tehdä kantelun. Kantelu tehdään eduskunnan oikeusasiamiehelle, aluehallintovirastoon tai sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kohdalla paikalliselle potilas- tai sosiaaliasiamiehelle. Jos on epävarmuutta, kenen puoleen kääntyä, voi aina kysyä neuvoa yhdenvertaisuusvaltuutetulta.