Suomessa Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän sekä työntekijöitä että työpaikan hakijoita kohtaan. Työsyrjinnäksi luetaan työntekijän syrjiminen hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, taustaansa tai yksityiselämäänsä liittyvien seikkojen vuoksi. Työsyrjintä voi liittyä myös työpaikasta ilmoittamiseen, työhönottoon, työtehtäviin tai palvelussuhteen kestoon. Syyllistyä siihen voi työnantaja tai työnantajan edustaja.
Seksuaalinen ahdistelu ja häirintä työpaikalla eivät kuulu Yhdenvertaisuuslain piiriin, vaan ne ovat asianomistajarikoksia, jotka edellyttävät, että asianomistaja nostaa kanteen epäiltyä vastaan. Seksuaalinen häirintä on tarkoituksellista, yksipuolista seksuaalisväritteistä käytöstä tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Se voi olla nimittelyä, hävytöntä tuijottamista, erilaisia kommentteja tai rivoja eleitä ja koskettelua. Flirtti on kahden ihmisen välinen kontakti, joka tapahtuu kummankin suostumuksella. Seksuaalisesta häirinnästä on kyse silloin kun huomionosoitukset ovat yksipuolisia, eikä häiritsijä lopeta loukkaavaa käytöstään, vaikka hänen huomionkohteensa on pyytänyt lopettamaan sen ja niin sanotusti osoittanut ulko-ovea häiritsijälle.
Monimuotoisuuden vahvuus
Kaiken syrjimisen takana on oletus siitä, että yhteiskunnan pitäisi olla mahdollisimman yhtenäinen ja yhdenmukainen ja kaikenlainen erilaisuus on pahasta. Tämä ajattelutapa kuitenkin sotii ihmisenä olemista vastaan, jokainen ihminenhän on ainutlaatuinen ja se juuri tekee yhteiskunnastamme rikkaan ja avaa valtavia mahdollisuuksia. Monimuotoisuus onkin alettu ymmärtää ongelman sijasta voimavarana. Monimuotoisuus voi olla yritykselle myös kilpailuetu.
Jokainen työyhteisö on tavalla tai toisella monimuotoinen, aivan kuten yhteiskuntammekin. Yrityksen henkilöstöön voi kuulua eri ikäisiä miehiä ja naisia, heillä voi olla fyysinen vamma tai sairaus, he voivat olla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia tai eri kulttuureista tulevia. Heillä jokaisella on oma näkökulmansa, elämänkokemuksensa ja tietonsa. Juuri nämä elementit ovat suuri voimavara ja vahvuus, kun ne sisällytetään organisaation toimintaan esimerkiksi ongelmanratkaisussa.
Kenelle ilmoittaa työsyrjinnästä?
Kaikki työelämään liittyvä syrjintä kuuluu työsuojelupiireille, lisäksi työsyrjinnästä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. Suositeltavaa on kuitenkin pyrkiä ratkaisemaan asia ensisijaisesti työpaikalla ja yrittää keskustella asiasta syrjijän kanssa. Tapahtumat kannattaa kirjata ylös alusta lähtien. Jos keskustelu ei tuota tulosta, voi pyytää työpaikan luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan apua.
Jos tilanne ei ratkea työpaikalla, voi ottaa itse tai pyytää henkilöstön edustajaa ottamaan yhteyttä omaan ammattiliittoon. Jos kysymys on naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, pitää ottaa yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun. Jos ratkaisua ei vieläkään saada aikaan, voi siitä tehdä tutkintapyynnön poliisille tai viedä asian oikeuteen.
Työsyrjintä on rikos
Työsyrjintä on tekona rangaistava, vaikka syrjivää tarkoitusta ei voida näyttää toteen. Kyseessä on työsyrjintärikos, jonka todistustaakka on työnantajalla. Työnantajan on osoitettava, että kohtelu johtuu työstä, työtehtävistä tai muusta tosiseikkoihin perustuvasta syystä. Työnantaja voidaan tuomita työsyrjintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.