Jokainen meistä ainakin tuntee jonkun, jota on kiusattu koulussa, ellei itse ole joutunut kiusaamisen kohteeksi. Koulukiusaaminen onkin hyvin yleinen, mutta erittäin vakava ongelma. Sitä esiintyy niin suurissa kuin pienissäkin kouluissa, sekä kaupungissa että maaseudulla.
Pojat ja tytöt
Koulukiusaaminen on toimintaa, jossa yksi tai useampi oppilas toistuvasti alistaa tai pakottaa toista oppilasta. Tämä voi olla luonteeltaan psyykkistä tai fyysistä. Poikien ja tyttöjen tapa kiusata eroaa toisistaan. Kaikki kiusaaminen on aggressiota, mutta tytöt turvautuvat yleensä epäsuoriin aggressiomuotoihin ja kiusaaminen on epäsuoraa, jolloin siihen on vaikeampi puuttua. Tytöt panettelevat kiusaamisen uhria, pilkkaavat, eristävät, johtavat harhaan, aivopesevät ja yllyttävät muita kiusattua vastaan. Kiusaaminen on ennen kaikkea sosiaalista manipulaatiota, joka kohdistuu uhrin kaverisuhteisiin.
Pojat ovat tyttöjä useammin sekä kiusaajina että kiusaamisen uhreina. Poikien kiusaamistavat ovat suorasti aggressiivisia, he tönivät, ottavat tavaroita, potkivat ja lyövät. Varsinaiset fyysisen väkivallan muodot ovat kuitenkin harvinaisia. Kiusaamisen puuttuminen on pitkälti koulun henkilökunnan vastuulla, varsinaista lainsäädäntöä ei Suomessa koulukiusaamisesta ole.
Koulukiusaamisen seuraukset kiusatulle
Jatkuva pelossa eläminen ja nöyryytysten kokeminen saattavat aiheuttaa masentuneisuutta, huonoa itsetuntoa ja johtaa synkkään kuvaan omasta tulevaisuudesta, myös sosiaalisten tilanteiden pelko sekä häpeän tunne kasvavat. Tämän häpeän tunteen taustalla saattaa olla kokemus omasta ihmisarvosta markkinayhteiskunnassa. He kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella, he eivät pärjää. Koulukiusaamisen seuraukset saattavat seurata kiusattua aikuisikään saakka.
Joskus kiusatun äärimmäinen turhautuminen ja ylitsepääsemätön häpeän tunne saattavat purkautua silmittömänä fyysisenä väkivaltana sekä itseä että muita kohtaan Koulusurmissa on usein ollut yhtenä motiivina koulukiusaaminen.
Koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen
Näyttää siltä, että nykyajan vanhemmat ovat enemmän huolissaan siitä, että heidän lapsensa vaikuttaa pehmolta kuin että hänestä kasvatetaan kohtelias ja muut huomioon ottava. Koska tutkimusten mukaan ujoja ja arkoja kiusataan, lapsesta halutaan kasvattaa pärjääjä, jotta hän ei vetäisi kiusaamista puoleensa. Aggressiivinen käyttäytyminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, kyse on enemmänkin sosiaalisista taidoista.
Sosiaalinen älykkyys ja jopa hyvä pukeutuminen ovat esimerkkejä sosiaalisista taidoista. Trendikäs asukokonaisuus ei toki ole vaikea saavuttaa, sillä tyylikkäitä kenkiä myy mm. Footway.fi, mutta pukeutuminen ei ole ainut keino ehkäistä kiusaamista.
Jos kiusaamista on jo tapahtunut, pitää siihen puuttua. Sääntöjen ja rajojen rikkomiseen pitää puuttua johdonmukaisesti, käyttäen hyväksyttyjä rangaistustapoja. Koulun tehtävä on muuttaa asenneilmastoa, pyrkiä luomaan kouluympäristöön lämmin ilmapiiri ja takaamaan aikuisten todellinen kiinnostus ei vaan tapahtuneeseen kiusaamiseen, vaan kaikkiin asioihin. Ei-hyväksyttävälle käytökselle pitää asettaa selkeät rajat ja pitäytyä niissä.
Konkreettisia toimenpiteitä saattaisivat olla entistä parempi välituntivalvonta, viihtyisämpi koulun piha, päivystävä puhelin sekä koulun henkilökunnan ja vanhempien väliset tapaamiset. Luokissa voidaan luoda omat säännöt kiusaamista vastaan ja panostaa hyvän yhteishengen luomiseen.